Opiskelijan oma purjehdusseura
 
TRIP - Teekkaripurjehtijat ry

Kevytveneily Laajalahdella

Teekkaripurjehtijoilla on kolme purjehduksen perusteiden opetteluun soveltuvaa kevytvenettä. Pinkee on tyypiltään Vikla (Snipe) [2-3hlö] ja Vinkee sekä Trixie ovat mallia Flipper Scow [2hlö]. Veneet on tarkoitettu Laajalahdella purjehtimiseen ja ne ovat jäsenistömme vapaassa käytössä. Veneiden käyttö on ilmaista eikä vaadi talkootunteja. Käyttö edellyttää kevytvenevastaavalta saatua perehdytystä sekä peruspurjehdustaitoja.

Veneiden käyttöoikeus edellyttää:

  1. Osaat laittaa veneisiin purjeet, laskea ne vesille sekä nostaa takaisin ylös vedestä ja varastoida purjeet.
  2. Osaat lähteä ja palata satamaan purjein.
  3. Tiedät mitä tehdään veneen kaatuessa.
  4. “Sinä rikoit sen – sinä korjaat sen.”
  5. Vene jätetään aina parempaan kuntoon kuin otettaessa.

Kevytveneiden huolto on käyttäjien itsensä käsissä ja myös talkootuntikelpoista työtä kerhon hyväksi. Veneen valmistelu purjehdusta varten tai purjehtiminen ei ole huoltoa. Reikien laminointi, hajonneiden plokien, köysien tai muiden osien korjaus taasen on huoltoa. Veneet ovat niin hyvässä kunnossa kuin mihin ne jätetään.

Perehdytys kevytveneisiin käsittää purjeiden valmistelun, vesillelaskun, purjeiden noston ja laskun sekä veneen noston, lopputoimet ja varauskäytännöt. Koulutuksessa katsotaan myös että henkilöllä on edellytykset käyttää venettä turvallisesti. Purjehduskurssin asiat tai vastaavat tulisi hallita, jotta omatoiminen purjehtiminen veneillä onnistuu. Perehdytys ei ole purjehduskurssi vaan perustaidot sinulla tulee olla ennestään. Veneen varaaja toimii veneessä vastuullisena päällikkönä ja huolehtii sekä kaluston että miehistön turvallisesti rantaan.

  • Epäilyttääkö omat taidot? Miehistön taidot? Veneen kunto? Keli? -> Jää rantaan.

Veneet ovat käytännössä uppoamattomia vesitiiviiden runkojen ansiosta. Kaatuminen on edelleen mahdollista. Kaatuessa masto voi juuttua saviseen pohjaan. Tämän estämiseksi tulee uida kölin päälle välittömästi. Myös purjeiden noston yhteydessä mastoon hilattava kanisteri estää maston uppoamisen.

Vaaratilanteista ja onnettomuuksista ilmoitetaan akuutin tilanteen jälkeen kevytvenevastaavalle ja parin päivän sulattelun jälkeen tehdään kirjallinen meriselitys kipparit maililistalle. Mahdollisia onnettomuuksia kevytveneillä ovat mm. hypotermia, hukkuminen, vahinkojiipit, puomi päähän, törmäys kiveen/laituriin/veneeseen/uijaan, jne. Selitys tehdään, jotta vastaavia havereita voidaan jatkossa välttää ja sekä sinä, gastisi että muutkin voivat oppia niistä. Kevytveneitä taikka miehistöä ei ole vakuutettu kerhon puolesta.

Huolto on käyttäjien itsensä käsissä

Kevytveneet ovat vanhoja ja kaipaavat hellyyttä ja huolenpitoa siinä missä uudemmat ja suuremmatkin veneet. Yhteinen omaisuus säilyy seuraaville vain jättämällä se aina parempaan kuntoon kuin missä se löydettiin. Kustannukset voi laskuttaa kerholta ja korjauksiin käytetyt tunnit käyttää seuraavan kauden kölivenevarauksiin. Purjeiden repeäminen, helojen hajoaminen ja muu yleinen kuluminen katsotaan kerhon vahingoksi. Kaatuminen on osa kevytveneilyä ja silloin varaaja hoitaa kaluston ja miehistön turvallisesti rantaan. Veneisiin tulleista ja havaituista vaurioista tulee aina ilmoittaa. Kun vahingosta ilmoitetaan ja hoidetaan korjaukset, kerho korvaa kustannukset.

Mastojen korkeus ja siltojen mataluus rajoittaa toiminta-alueen Laajalahdelle. Kiviä on lähinnä rannoissa ja suojellulla Maarinlahden alueella. Pysyttele punaisten viittojen itäpuolella niin olet selvillä vesillä.

Vinkkejä

Tunne omat taitosi ja lähde vain keliin jonka hallitset. Kevytveneet ovat reilusti mielekkäämpiä kuin lintsin laitteet. Kovemmassa vauhdissa pärskeiltä ei voi välttyä. Veneet ovat herkkiä purjeiden säädölle ja painojakaumalle. Veneen tasapainon kannalta oleellista on puolenvaihto vendassa ja miehistön pysyminen mahdollisimman edessä. Perän kantavuus loppuu kesken 80kg istuessa perälaidalla ja 60kg kölin tienoilla. Parempi on myös pinnamiehen istua keskellä. Purjeitten säätöön löytyy köliveneistäkin tutut köydet: nostimet (=fallit), skuutit, kikkatalja, cunningham, outhaul, sekä fokan halssikulman säätököysi. Ison skuutti on hyvä pitää jatkuvasti hyppysissä. Puuskan tullessa pitää joko löysätä isoa tai siirtää painoa enemmän yli laidan. Luoviessa roikkumaremmit ovat myös tarpeen.

Kelluntaliivit kuuluvat veneen varusteisiin ja ne tulee olla päällä veneillessä. Paukkuliivit ja niskakahvalliset liivit tulee jättää rantaan takertumis- ja kaatumisvaaran vuoksi. Kevytveneissä kevyen nosteen liivit ovat täysimittaisia pelastusliivejä paremmat, jotta purjeen altakin voi sukeltaa pois. Hanskat ja märkä/kuivapuku taikka uintikamat sinulla tulee olla omasta takaa. Pinkeen kaataminen kevyellä kelillä (2-4m/s) vaatii jo yrittämistä. Täysin pystysuorana Pinkee on kiikkerä ja vakaantuu kallistuttuaan toiselle puolelle pohjaa. Vinkee ja Trixie ovat tasaisen pohjansa vuoksi helppo kaataa.

Laajalahdella tuuli on reikäistä ja suunnaltaan vaihtelevaa. Etelänpuoleiset tuulet ovat yleensä voimakkaampia kuin mantereelta puhaltavat tuulet. Aallokosta ei ole Laajalahdella merkittävää haittaa. Kovemmassa tuulessa purjeista saadaan aina enemmän tehoa kuin mitä aallokkoon hukkuu. Esimerkiksi länsituulella OV:n laiturissa tuntuu tyyneltä mutta päästyäsi Niemen kärjen ohi puuska voi kaataa veneesi keskelle selkää.

Mitä teet kun vene kaatuu:

Käytännössä

  1. Hommaa perehdytys kevytvenevastaavalta.
  2. Tee varaus kevytvenekalenteriin: “Pinkee / OMANIMI puhelinnumero”. Muutkin voivat haluta käyttää venettä jälkeesi. Vältyt samalla veneen nostolta kun toinen ottaa seuraavan vuoron samalta päivältä. Saatat saada myös kisavastustajan. Varaa vain ne tunnit mitä käytät ja poista tarpeettomat varaukset. Useiden päivien putkiin ei kellään pitäisi olla tarvetta.

Esivalmistelut lähdettäessä

  1. Purjeet nostovalmiiksi paikoilleen. Kokeile nostoa vastatuuleen jo trailerilla.
  2. Mela(t), äyskäri, perätulppa, bailerit, kelluntaliivit, köli, peräsin ja pinna mukaan.
  3. Kastumista pelkäävät kamat jätetään rantaan tai pakataan vesitiiviisti.
  4. Laske traileri reilusti veteen, jotta vene kelluu. Jarruta alaspäin mentäessä. Melo laiturille. Köli ja peräsin kiinni. Traileri takaisin paikoilleen. Ramppi jätetään vapaaksi muille käyttäjille.
  5. Puomi korkeimmassa asennossa. Isopurje nostovalmiina maston urassa. Fokka nostovalmiina halssikulman köyden alla.
  6. Hyvää purjehdusta.

Purjeiden nosto

  1. Varmistu purjehdustilasta. Melo tarvittaessa ulos satamasta. Melo vastatuuleen.
  2. Iso ensin. Puomi korkeimmassa asennossa. Avita reunan kulkua mastouraan. Vedä ylös. Mikäli jumittaa, ota vähän alas ja uudestaan ylöspäin.
  3. Loppukiristys vetämällä puomia alaspäin.
  4. Skuutti kireäksi ja purje vetoon.
  5. Fokan skuutti löysäksi. Vedä fokan fallista kunnes topissa.
  6. Fokan skuutti kireälle ja purje vetoon.

Purjeiden lasku

  1. Ohjaa vastatuuleen. Melo tarvittaessa lisää vauhtia.
  2. Ison falli auki. Vedä purje alas mastolta. Pidä purje kuivana.
  3. Aja satamaan keulapurjeella tai meloen.
  4. Fokka alas purjeesta vetämällä. Laita fokka halssikulman köyden alle, jotta purje pysyy veneessä.

Veneen nosto ja lopputoimet

  1. Köli ja peräsin irti.
  2. Melo rampille ja kelluta vene trailerille.
  3. Nosta vene ylös vedestä ja avaa bailerit ja perätulppa. Anna tyhjentyä vedestä. Flipperissä bailerit laminoitu umpeen. Pinkeessä bailerit saattaa vuotaa, mutta veden taso pysyy lattialautojen alla.
  4. Vedä loppumatka ylös ja laita paikoilleen. Saattaa vaatia kahta henkeä, ainakin raskaammilla trailereilla.
  5. Purjeet säilytetään kuivana ja siististi viikattuna tai rullattuna säkeissään varaston pöydän alla. Mikäli purjeet kastuivat niin ripusta ne varastoon kuivumaan ja hoida pussiin seuraavana päivänä. Voit myös kuivata purjeet nostamalla ne mastoon veneen ollessa trailerilla vastatuuleen. Varo kaatamasta venettä, skuutit auki.
  6. Liivejä säilytetään varaston kaapissa.
  7. Avaa kellukkeiden vesitiiviit luukut pyörittämällä. Avaa myös perätulppa ja bailerit lautojen alta (Flipperissä bailerit laminoitu umpeen). Luukkuja ja tulppaa säilytetään veneen lokerossa äyskärin kanssa.
  8. Pinnaa, peräsintä ja köliä säilytetään veneessä. Mela(t) laitetaan istuinkaukalon reunalle lattialaudan ja laidan väliin.
  9. Köydet ja puuosat pois veneen pohjalta ylemmäs kuivumaan. Sadevesi kertyy helposti veneeseen ja puuosat mätänevät lilluessaan vedessä.
  10. Pressu suojaavasti ja tiukasti veneen päälle.
  11. Pinkeen bailerit auki, jotta sadevesi valuu pois.

Lisää trimmivinkkejä: http://www.purjehtimaan.fi/index.php?sivu=34425

Jääkelkka

Vuoden 2011 alussa valmistui kerholaisten itse suunnittelema ja rakentama jääkelkka Tripeä. Kelkkaan mahtuu kaksi henkeä, joista toinen ohjaa ja toinen skuuttaa purjetta. Myös yksin voi ajaa. Jäällä pursi kulkee luistimien päällä ja kesäkäyttöä sekä siirtelyä varten siinä on myös pyörät. Optimaaliset olosuhteet ovat paljas jää ja 5-10 m/s tuulta. Pursi kulkee jäällä myös muutamassa sentissä lunta. Vauhtipotentiaalia kelkasta löytyy sopivissa olosuhteissa enemmän kuin riittävästi. Kevytveneiden tavoin kelkka on jäsenistömme vapaassa käytössä ja käyttö edellyttää kelkkatiimiltä saadun perehdytyksen. Lisätietoja Kevytvenetiimiltä.

Varauskalenteri